TUTKIJA EEVA SILJAMÄKI: “IMPROVISAATIO TURVALLISESSA ILMAPIIRISSÄ VOI TARJOTA HYVINVOINTIA JA KEHITTÄÄ LUOVUUTTA"
Tutkija Eeva Siljamäki tietää, että improvisoinnissa prosessi on lopputulosta tärkeämpää.
SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET TYÖSKENTELEE omien treeniensä ohella vuosittain useamman yhtyeen ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Ulkopuolisina kouluttajina yhtyeessä ovat aiemmin vierailleet muun muassa Soila Sariola (sointi- ja sovitustyöskentely), Peder Karlsson (yhtyelaulu), Sauli Heikkilä (kurkkulaulu), Venla Sandgren (kehomusiikki) sekä Ida Olsonen (rytmiikka). Esittelemme blogissamme kolme tänä syksynä kanssamme työpajan pitävää ammattilaista, joista kukin kertoo ajatuksiaan musiikkiin, erikoisosaamiseensa sekä laulukollektiivin kanssa työskentelyyn liittyen.
Ensimmäisenä esittelyvuorossa on kuoronjohtaja, muusikko, pedagogi ja tutkija Eeva Siljamäki. Mitä on improvisointi? Miten kuorot ja lauluyhtyeet voivat hyötyä improvisoinnista? Entä millaista oli työskennellä Saarten tytärten kanssa elokuun lopun improtyöpajassa?
“Improvisointi on luovaa toimintaa, jonka lopputulosta ei voi tietää ennen kuin se on jo tapahtunut.”
Musiikkialan moniosaaja Eeva Siljamäki on kuoronjohtamisen lisäksi muun muassa sovittanut kuoromusiikkia sekä esiintynyt laulajana. Taideyliopistoon pian valmistuva väitöstyö käsittelee lauluimprovisaatiota ja sen soveltamista opetuksessa. Tulevaisuudessa Eevan haaveena on päästä kouluttamaan improvisaatiosta mahdollisimman laajasti, esimerkiksi kuorojen, muusikoiden ja musiikinopettajien parissa, mutta myös työelämätaitojen ja kulttuurihyvinvoinnin parissa.
Improvisointia käytetään jazzin ja kansanmusiikin lisäksi kaikessa muussakin musiikissa – henkilökohtaisen tulkinnan ja yhteismusisoinnin myötä. Improvisointia ovat myös arkiset vuorovaikutustilanteet, kuten keskustelut, ja lopputulosta oleellisempaa on itse prosessi. Eevan mukaan improvisointi voi tarjota kuorolaiselle monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Se voi kehittää kuuntelua, luovuutta, vuorovaikutusta sekä ylipäätään sosiaalisia taitoja. Lisäksi se voi tarjota rentoutumisen ja arjesta irtautumisen kokemuksia ja hyvinvointia sekä parantaa elämänlaatua. Improvisointi herättää usein epävarmuuden tunteita koska lopputulosta ei voi päättää valmiiksi. Siksi musisoinnissa on Eevan mielestä tärkeää luoda yhdessä sellaiset olosuhteet, joiden puitteissa jokainen voi osallistua turvallisesti.
“Sekä kuorolaulaminen että -improvisointi voivat tarjota hyvinvointia, kun ne ohjataan pedagogisesti turvallisessa tilassa.”
Eevan järjestämissä koulutuksissa musiikkia lähdetään luomaan osallistujien välisen vuorovaikutuksen kautta. Siihen sisältyy kuorolaisten keskinäinen kehollinen viestintä, katseet, ilmeet. Kun huomio on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, osallistujat voivat ylittää omia rajojaan ja musisoida yhdessä, vaikka musiikillista lopputulosta ei ole sovittu. Vastavuoroisesti toisiaan tukemalla luodaan yhdessä tila, jossa rajojen ylittäminen on turvallista ja jossa saada oppimiskokemuksia.
“Koulutuksissani äänenkäyttöä ei rajata totuttuihin muotteihin vaan ääntä käytetään laajasti. Tämä avaa osallistujille uutta ymmärrystä omasta äänestä ja sen mahdollisuuksista, mikä taas tukee lauluinstrumentin hallintaa ja käyttöä esimerkiksi kuoron parissa.”
Eeva kertoi työskentelyn Saarten tytärten kanssa olleen ihanaa ja rentouttavaa. Improvisaatiotyöpaja oli sopiva kauden aloitus ja mahdollisuus äänenkäytölliseen työskentelyyn. Vallitsevan koronatilanteen aiheuttaessa haasteita niin mielelle kuin keholle yhteinen, turvallisuuden kokemusta rakentava työpaja oli kouluttajalle itselleenkin mieluinen.
“Saarten tyttärissä on ainutlaatuista aitoutta ja läsnäoloa, eikä improvisoinnin kautta työskentely ole laulajille uutta.”
Eeva Siljamäen improvisointityöpajassa improvisoitiin äänen, leikin ja kokeilemisen kautta.
EEVAN VIISI VINKKIÄ IMPROSTA KIINNOSTUNEILLE
Läsnäolo
Pyri keskittymään tehtävään: se auttaa olemaan hetkessä. Jos mielesi harhailee tai huomaat tuomitsevia ajatuksia itseä tai muita kohtaan, palauta huomiosi lempeästi takaisin tehtävään.
Leikkimielisyys
Leikin perusajatus on siinä, että ei ole tavoiteltavaa lopputulosta. Leikkiminen itsessään on lopputulos, ja samoin kannattaa lähestyä improvisointia.
Päätä, että ei ole oikeaa ja väärää
Anna itsellesi lupa hullutella, kokeilla ja tutkia omalla äänellä, varomatta “vääriä” ääniä ja antaen äänien syntyä ilman arviointia. Lähestymällä tehtävää niin, että ei ole oikeaa tai väärää, vapautuu tilaa uusien äänenkäytön tai musisoinnin tapojen syntymiselle. Jos varoo virheitä, rajoittaa itseään ja omaa heittäytymistä.
Epämukavuuden tai epävarmuuden tunteiden hyväksyminen
Improvisointiin liittyy usein epävarmuuden tai epämukavuuden tunteita, jotka voivat liittyä aiempiin kokemuksiin, tilanteisiin tai virheiden pelkoon. Nämä tunteet voivat vaikuttaa omaan toimintakykyyn ja ajatteluun. Tämä on täysin luonnollista! Voit antaa tunteiden tulla, mutta voit myös päästää niistä irti ja keskittää huomiosi takaisin tehtävään.
Vastavuoroisuus
Kuuntele, toista, tarjoa, ota vastaan – vuorovaikutusta jota kannattaa viljellä. Niistä syntyy vastavuoroisuuden kokemus, joka tukee sekä omaa että yhteistä tekemistä.
Lisää Eevasta ja improsta: www.eevasilja.com