Erityinen vuosi 2020
Vuosi 2020 oli Sabrina ja Saarten tyttärille suurten tunteiden vuosi. Kauan rakkaudella ja intohimolla työstämämme Ainon tarinan ensi-ilta jouduttiin koronatilanteesta johtuen siirtämään tulevaisuuteen, ja sovittuja keikkoja peruuntui. Peruutukset eivät kuitenkaan tarkoittaneet tyttärille toimettomuutta, vaan vuonna 2020 harjoittelimme ja edistimme innolla ja intohimolla kaikkea tulevaa: työstimme uusia sävellyksiä, opettelimme koreografioita, äänitimme, videoimme ja pidimme huolen yhteishengestä monenlaisilla uusilla tavoilla etänä ja turvallisesti livenä.
Tammikuussa pidimme keskustakirjasto Oodissa tehokkaan ja inspiroivan strategiapäivän, jossa tarkastelimme ja kehitimme strategiaa vuodelle 2020, työstimme yhteistä unelmakarttaa sekä ideoimme tulevaa toimintaamme vastuutiimien voimin. Strategiatyöskentelyn lisäksi edistimme Oodissa Ainon tarina -sävellyksiä odottaen innokkaina sitä, että pääsemme laulamaan kappaleita ensimmäistä kertaa.
Helmikuun alussa vietimme laululeiriä Hyvinkäällä, ja viimein koitti hetki, jota olimme malttamattomina odottaneet: saimme vihdoin kuulla ja laulaa Ainon tarinan kappaleet ensimmäistä kertaa yhdessä läpi. Tunnelmassa oli kihelmöivää jännitystä, intoa ja herkkyyttä. Kylmiltä väreiltä ei totisesti vältytty: miten upeaa uutta kuoromusiikkia olimmekaan saaneet aikaan!
Helmikuussa koitti myös odotettu esiintyminen Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Finlandia-talon suuren salin lavalla. Yleisössä istui laaja kattaus Suomen kulttuurivaikuttajia, ja nautimme kokemuksesta ja saamastamme huomiosta täysin siemauksin! Esiintymisasuumme kuuluneet mustikanvarvut herättivät runsaasti huomiota, ja niitä kommentoitiin ihastuneina esityksemme jälkeen.
Finlandia-talon lavalta saadun energian voimin oli hyvä esiintyä seuraavana päivänä MTV3:n Uutisaamussa. Suorassa lähetyksessä Sabrina ja puheenjohtajamme Anna keskustelivat toimittajan kanssa musiikistamme, Ainon tarinasta ja kollektiivisesta säveltämisestä, ja lopuksi esitimme samana päivänä julkaistun singlemme Armottoman osan. Haastattelun ja esityksen voi katsoa täältä!
Maaliskuussa jatkoimme uunituoreiden Ainon tarinan sovitusten harjoittelua ja pidimme kuun alussa harjoitusleirin sekä promokuvauspäivän valokuvaaja Suvi Sievilän studiolla Suvilahdessa. Taitavan Suvin kuvattavana oli helppoa ja voimauttavaa olla, ja kuvista tuli upeita! Lisäksi Jesse Pasanen otti tyttäristä upeat yksilökuvat urbaaneissa Suvilahden maisemissa.
Kuva: Jesse Pasanen
Huhtikuussa olimme uuden edessä: miten harjoitella koronarajoitusten puitteissa? Keksimme uusia luovia tapoja harjoitella ja edistää tulevia esiintymisiä. Pidimme ensimmäisen harjoitusleirimme kokonaan etänä hyvällä menestyksellä, harjoitellen muun muassa tulevan Armottoman osa -musiikkivideomme koreografioita. Alkaneen kevään kunniaksi ja piristääksemme itseämme ja kuuntelijoitamme toteutimme myös Mitä me tytöt suremma -musiikkivideon. Videolla halusimme kutsua kaikki sitä katsovat mukaan yhteiseen kehorytmiin ja käänsimme laulun keskeisimmän sanoman “olkaamme, laulakaamme, tanssikaamme” monelle eri kielelle, koskettihan koronatilanne kaikkia ympäri maailmaa.
Toukokuussa järjestimme etävappubileet ja kohotimme maljan kulunelle kevätkaudelle. Tulevan musiikkivideon työstämistä jatkettiin vielä etäharjoitusleirillä sekä pienen ryhmän kokoontuessa Töölönlahden puistoon testaamaan videon loppukoreografiaa.
Kesäkuun alussa herkistyimme nähdessämme Armottoman osa -musiikkivideon kuvauksissa koko kollektiivina ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen. Kirpeän viileässä aamuauringon loisteessa kuvattu loppukoreografia painui kollektiivin mieleen varmasti pitkäksi aikaa. Leveiltä hymyiltä ja naurunremakalta ei vältytty, vaikka kello ei tavatessamme ollut vielä edes kuutta aamulla. Videon kuvaamisen jälkeen kokoonnuimme vielä kerran piknikillä ja vetäydyimme kesän viettoon.
Elokuussa palasimme kesätauolta juhlimaan kollektiivin 5-vuotista taivalta. Risteilyteemaiset vuosijuhlat järjestettiin Hyvinkäällä, ja nautimme illan aikana herkullisesta vuosijuhlatiimin suunnittelemasta ja toteuttamasta menusta, esityksistä ja tunnelmallisista puheista.
Elo-syyskuussa pääsimme nauttimaan myös kahdesta mielenkiintoisesta työpajasta: Eeva Siljamäen improvisaatiopajasta, sekä Sini Koskelaisen äänipajasta, jossa keskityimme ihmisäänellä tehtäviin efekteihin. Molemmat työpajat olivat mielettömän antoisia, ja saimme niistä runsaasti uusia eväitä Ainon tarinan sovitustyöhön. Eevasta ja improvisaatiosta voi lukea lisää täältä, Sinistä ja ääniefekteistä kerromme pian lisää blogissa!
Syyskuussa pidimme myös tyttäremme Katjan kotona Tuusulassa päiväleirin, jossa treenasimme Ainon tarinan kappaleita ja virkistäydyimme yhdessä ulkoillen. Metsäretkellä meidät yllätti kunnon rankkasade, mutta emme antaneet sen häiritä, vaan veimme kunnialla aloittamamme taiji-hetken loppuun!
Päädyimme treenien suhteen syksyllä niin kutsuttuun hybridimalliin, jossa osa laulajista harjoitteli paikan päällä turvavälein maskien kanssa, ja osa osallistui treeneihin Zoomin välityksellä. Tauoilla harjoitustilaa tuuletettiin ja keksimme sillä välin yhteistä hauskaa tekemistä ulkona, esimerkiksi metsäretkien, tanssituokioiden tai opastetun graffitikierroksen muodossa.
Maskit toivat laulamiseen omat haasteensa, mutta olimme kiitollisia jokaisesta kerrasta, kun saimme laulaa yhdessä ja edistää kappaleita myös käytännön kokeilujen myötä. Harjoittelimme pääsääntöisesti treenipaikamme Myyräncolon avarassa aulatilassa sekä kerran myös meille konserttipaikkana tutussa Vapaan taiteen tilassa Sörnäisissä.
Isänpäivänä 8. marraskuuta julkaistiin vuoden kolmas videoprojektimme Sabrinan uuteen sävellykseen Kullainen kotini, joka on ylistyslaulu ‘isoillemme ja emoillemme’. Videoprojektit osoittautuivat vuoden aikana merkitykselliseksi kanavaksi antaa jotain meiltä kuulijoillemme, kun emme päässeet esiintymään normaaliin tapaan.
Joulukuussa saimme päättää syksyn treenikauden ainutlaatuiseen hetkeen: olimme kesän aikana äänittäneet stemmat Ainon tarinan kappaleisiin, syksyllä miksanneet ne, ja nyt saimme kuunnella koko teoksen alusta loppuun yhdessä laulettuna. Tuo hetki tuntui tärkeältä virstanpylväältä matkallamme kohti Ainon tarinan ensi-iltaa – siinä kuuluivat paitsi odotetun konserttimme sävellykset, myös kaikki se työ, jota olimme vuoden aikana tehneet yhteisen tavoitteemme eteen.
Vaikka ikävä esiintymään on jo kova, iloitsemme niistä lukuisista käytännön taidoista, joita olemme kollektiivina kartuttaneet viime vuoden aikana: opettelimme muun muassa nuotintamaan, äänittämään, miksaamaan – sekä totisesti totuimme itsemme videoimiseen! Vaikka päällimmäisenä mielessä onkin harras toive normaaliin paluusta ja yhdessä laulamisesta, olemme todella kiitollisia niistä kokemuksista ja opeista, joita erikoinen vuosi 2020 toi meille tullessaan.