Ainon tarinan visuaalinen suunnittelija ja koreografi Suvi Sievilä: “Tarina pitää sisällään paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan”
Valokuvaaja ja visuaalinen suunnittelija Suvi Sievilä hyppäsi mukaan Ainon tarinan luomiseen inspiroiduttuaan Sabrina ja Saarten tytärten yhteishengestä ja harmoniasta. Monilahjakas Suvi rakentaa projektejaan omien sanojensa mukaan luovassa hulluusflow’ssa omin käsin ja mahdollisimman pienellä budjetilla. Millaisena Suvi on kokenut yhteistyön Saarten tytärten kanssa lokakuussa ensi-iltansa saavan Ainon tarina -konserttikokonaisuuden äärellä? Saarten tytärten Essi ja Tanja esittivät Suville viisi kysymystä ainutlaatuisesta yhteisprojektistamme, ja nyt Suvin vastaa omin sanoin!
Suvi kertoo lähtevänsä usein tyhmänrohkeasti inspiroiduttuaan kokeilemaan uuden asian toteutusta ja katsoo sitten, tuleeko siitä mitään. “Yleensä tulee”.
Mitä ajattelit, kun Saarten tyttäret pyysi sinua suunnittelemaan ja toteuttamaan Ainon tarinan koreografiat, lavastuksen ja valokuvat? Miltä tehtävä vaikutti?
Ensimmäiseksi minut pyydettiin vain toteuttamaan Ainon tarinan promokuvat, ja samassa yhteydessä puhuttiin myös mahdollisista videoprojisoinneista. Lavakoreografioiden ja teoksen kokonaisvisuaalisuuden luomiseen hyppäsin mukaan omasta aloitteestani, sillä Saarten tytärten kanssa työskenteleminen ja heidän luomansa musiikkiaihiot olivat niin inspiroivia, että ajatuksiini alkoi nousta muutakin kuin stillikuvia – sain visuaalisia välähdyksiä siitä, miltä jotkut laulut näyttäisivät lavalla. Pian olin tosiaan jo syvässä päässä luomassa Ainon tarinaa koko kollektiivin kanssa. Olen ollut tästä yhteistyöstä aivan onnessani. Miten erilaista ja kokonaisvaltaista luomista olenkaan päässyt kokeilemaan!
Promokuvissa nähdään nykypäivän Ainoja ja vahvaa tunnelatausta, aivan kuten myöhemmin lavallakin.
Kerro, millainen muisto sinulle jäi kuvauspäivästä!
Kuvauspäivässä oli mieletön positiivinen lataus. Vietimme yhdessä naistenpäivää, ja energia ja laulu täytti studion. Koko päivä meni sellaisessa flow’ssa. Yksilökuvien otto oli todellinen maraton, kun kuvasimme neljä eri Ainoa kolmessa teoksen eri tunnelmassa.
Parasta oli, kun saimme Päivin isän paikalle näyttelemään Väinämöisen kahlitsevia käsiä! Hän oli niin ihana tyyppi, vaikka laitoimme hänet tosi ahdistavaan rooliin. Näitä kuvia oli vaikea ohjata, koska välillä ilmeet olivat aidosti ahdistavia ja tuntui pahalta ruokkia sellaisia fiiliksiä. Mutta onneksi meillä oli hauskaakin.
Kukin kuvattavista kävi lopuksi vuorollaan kastelemassa itsensä läpimäräksi vessan hanan alla viimeistä kuvaa varten. Olen alkanut kutsua näitä kuvia Ainon uimajoukkuekuviksi.
Millainen kokemus koreografioiden suunnittelu kuoroteokseen oli? Millaisten vaiheiden kautta työ eteni ja mitä haasteita korona-aika sille asetti?
Päädyin suunnittelemaan tanssillisia liikkeitä Armottoman osa -musiikkivideolle, joka kuvattiin kesäkuussa 2020. Tiesin, että Saarten tyttäret osaavat heittäytyä, joten vein heille rohkeita ajatuksia siitä, millaista liikekieltä voitaisiin tuoda videolle. Emme kertaakaan päässeet treenaamaan koreografiaa yhdessä, vaan Tyttäret oppivat liikkeet Zoomin ja videoiden välityksellä, mikä kertoo paljon laulajien sitoutumisesta tähän kollektiiviin. Olin siitä todella vaikuttunut!
Tottakai minulla oli aivan erilaiset mielikuvat siitä miten Ainon tarinan lavavisuaalisuutta treenattaisiin. Ajattelin, että kokeilisimme paljon asioita yhdessä, tekisimme kehollisia harjoituksia ja ideoisimme millaisia muotoja voimme yhdessä lavalle rakentaa. Korona teki näistä suunnitelmista mahdottomia. Ei saanut olla lähellä, emmekä voineet tavata. Rajoitusten ja tautitilanteen ollessa tiukimmillaan päätin rakentaa kuorosta pienoismallin, jonka avulla hahmottaisin miten paljon laulajia on ja millaisia ryhmiä heistä voisi muodostaa. Löysin kaapistani vanhoja pähkinöitä, liimasin ne pahviputkiloille päiksi ja rakensin 20-henkisen pähkinäpääkuoron. Kuvasin Saarten tyttärille videoita eri biiseistä ja havainnollistin pähkinäpääkuorolla mitä lavalla voisi tapahtua. Oli aika hulvatontakin välillä!
Keväällä 2021 saimme hiljalleen alkaa tapaamaan ulkona ja testaamaan koreografiaideoita turvavälein. Jokainen kerta vei teosta eteenpäin: aina jokin visuaalinen näky toimi ja eteni, kun saimme siitä jonkun käsityksen, vaikka parkkihallissa pakkasessa sipsutellen. Lopulta asettelimme kasaamamme koreografian palaset yhteen.
Suvin rakentama “pähkinäpääkuoro” toimi havainnollistavana työvälineenä koreografioiden etäharjoitusten aikana.
Saarten tyttäret ovat kerta toisensa jälkeen saaneet ihmetellä idearikkauttasi ja rajatonta luovuuttasi. Mistä ammennat ideat työhösi?
Minä inspiroidun Tyttäristä! Siis teistä aivan valtavasti! Siinä on ollut jotain sellaista mystistä, jota en oikein osaa selittää. Saarten tyttäret ovat herättäneet minussa jotain uutta eloon. Kun pääsin kuuntelemaan Kantelettaren joulutarinaa vuonna 2019, ajattelin, että käyn vain kuuntelemassa kivaa kuorolaulantaa. Heti kun kuoro alkoi laulaa, silmäni täyttyivät liikutuksen kyynelistä, enkä voinut sille mitään. Yhtyeen musiikki meni läpi sellaisella voimalla, että tiesin tästä tulevan mahtava työkeikka heidän kanssanne. Saarten tytärten kanssa ei tarvitse pelätä mitään, vaan saa vapaasti ehdottaa ja kokeilla ja olla oma itsensä. Jostain syystä heidän musiikkinsa synnyttää pääni sisällä kuvia siitä, miltä kyseinen laulu voisi lavalla näyttää. Siniset pleksit, musiikkivideolla näkyneen nauhahameen muuntaminen lavasteeksi ja koreografialliset liikkeet ovat syntyneet inspiraatiosta kollektiivin kanssa jutellessa ja yhdessä tehdessä.
Lavavisuaalisuuden suunnittelu oli minulle hyppy tuntemattomaan, jotain aivan uutta. Mutta Saarten tytärten kanssa uskalsin avata suuni ja kysyä, voisinko suunnitella heille jotain tällaista. Kiitos heille siitä, että ovat ottaneet ideani niin ihanasti vastaan ja kannustaneet jatkamaan mielettömän lämpimässä ilmapiirissä!
“On ollut huikeaa kokeilla monen vuoden stillikuvaajauran jälkeen kaikkea sitä, mitä tapahtuu pysäytetyn kuvan ympärillä. Sitä kaikkea liikettä, joka luo tarinan.”
Konsertissa nähdään myös Suvin suunnittelema nauhahame, joka nähtiin myös Armottoman osa -musiikkivideolla.
Mitä muuta haluaisit sanoa kokemuksesta, joka pian huipentuu ensi-iltaan? Entä haluatko välittää jonkin viestin teoksen yleisölle?
Ennen Ainon tarina oli minulle vain kaksi lausetta: “Aino pakotettiin Väinämöiselle vaimoksi. Aino ei suostunut vaan hukuttautui.” Mutta mitä kaikkea Kalevalan neljännestä runosta voikaan ammentaa! Ainon tarina pitää sisällään paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan.
Vaikka moni asia on teoksessa nyky-Suomeen asetettuna tosi absurdi, tulee koko ajan kuitenkin vastaan hetkiä, joissa olemme löytäneet yllättäviä, vahvoja heijastuksia myös nykyhetkeen. Olen ajatellut omaa vapauttani paljon. Miten arvokasta se on, että saan naisena olla mikä olen ja tehdä mitä haluan. Se ei ole itsestäänselvyys. Naisen ääntä yritetään tässä maailmassa jatkuvasti – edelleen – vaientaa ja väheksyä. Ikivanha satuhenkinen tarina voidaan tuoda tähän aikaan ja todeta, ettei tässä valitettavasti niin paljoa olekaan muuttunut. Ja niissä hetkissä naisen on saatava huutaa.
Kuvat: Suvi Sievilä
Ainon tarinan esitykset 16.10.2021 klo 18 sekä 13.11.2021 klo 14 ja klo 18 Helsingin Vapaan taiteen tilassa.