Kalevalatutkija Niina Hämäläinen: “Ainon tarina on mitä suuremmassa määrin tarina rohkeudesta”
“Moderneilla teemoilla kuten perheen idea, tunteet, naisen asema, äidin rooli, Lönnrot lähestyi lukijoita ja teki Kalevalaa ymmärrettäväksi”, kertoo kalevalatutkija Niina Hämäläinen. Kuva: Gary Wornell, SKS.
“Ainon myötä avautui toisenlainen maailma, joka on vienyt henkilökohtaisen herkkyyden ja tunteiden maailmaan. Se on ollut aika voimaannuttava kokemus.”
Ainon tarina tänään -podcastin uusimmissa jaksoissa pureudutaan kahteen kiinnostavaan ja aina ajankohtaiseen aiheeseen: rohkeuteen sekä äiti-tytär-suhteeseen. Rohkeus-jakson asiantuntijavieraana Kalevalaseuran toiminnanjohtaja ja tutkija Niina Hämäläinen.
Kalevalan Aino-runosta kriittisen edition toimittanut Niina Hämäläinen kertoo ymmärtäneensä väitöskirjatyöskentelynsä aikaan, että Kalevala on paitsi myyttinen, myös moderni eepos.
Lönnrot kirjoitti polttavaa yhteiskunnallista keskustelua osaksi Kalevalan tarinaa. Runoissa näkyvät 1800-luvun ajankohtaiset teemat, kuten keskustelu avioliiton merkityksestä ja olemuksesta. “Moderneilla teemoilla kuten perheen idea, tunteet, naisen asema, äidin rooli, Lönnrot lähestyi lukijoita ja teki Kalevalaa ymmärrettäväksi”, sanoo Hämäläinen.
Hämäläisen mukaan Lönnrot teki Kalevalaa ja sen tarinaa tutuksi sivistyneistölukijoille, joilla ei ollut tuntemusta perinteisestä runokulttuurista saati rahvaan elämästä. Monikaan sivistyneistölukija ei myöskään osannut suomea.
Ainon tarinan taustalla olevat lyyris-eeppiset runot käsittelevät naisen yhteiskunnallista asemaa. Hämäläisen mukaan Lönnrot käsittelee Ainon kautta modernin ja perinteisen elämäntavan kohtaamista ja ristiriitaa: Ainon valinta on moderni maailma.
Hämäläisen mielestä Ainon tarina koskettaa monia tärkeitä asioita: “Henkilökohtaisesti minulle tutkijana Ainon tarina on merkinnyt jonkinlaista pysähtymistä. Ainon myötä avautui toisenlainen maailma, joka on vienyt henkilökohtaisen herkkyyden ja tunteiden maailmaan. Se on ollut aika voimaannuttava kokemus.” Tutkijalle Ainon tarina on myös avannut Lönnrotin toimitustapoja. Lönnrot käytti epiikan lisäksi toisenlaista runolajia, lyriikkaa, osana Kalevalan kerrontaa.
Hämäläisen mukaan Lönnrot luo Kalevalan neljännessä runossa Ainon tunteellisen biografian. Aino on tavannut metsässä häntä kosimaan tulleen Väinämöisen. Aino kieltäytyy kosinnasta ja lähtee itkien kotiin. Kotona kukaan ei ymmärrä hänen suruaan. Varsinkaan äiti, jolle Aino kertoo totuuden kohtaamisestaan Väinämöisen kanssa, ei ymmärrä tyttärensä hätää, vaan kehottaa Ainoa menemään Väinämöiselle puolisoksi.
“Tässä kohtaa Ainon tarina muuttuu: Aino saa kielen. Aino alkaa puhua, tiedostaa ja ymmärtää, mitä on tapahtunut. Aino erittelee omia tunteitaan ja myös sitä, mitä hän haluaa, sekä ristiriitaa äidin vaatimusten, perinteisen naisen roolin ja hänen oman halunsa välillä. Aino alkaa ymmärtää itseään ja tunteitaan, ja ymmärtää että hän ei voi suostua perheen ja äidin vaatimuksiin”, Hämäläinen kertoo.
“Ainon tarinan rohkeus on siinä, että Aino uskaltaa valita oman tien ja yksilönä vapauden. Aino uskaltaa kohdata omat tunteensa, löytää oman kielensä ja uskaltaa puhua sillä.”
Yleisesti tiedetään, että Ainon hahmo on paljolti Lönnrotin oma luomus. Tämä ei kuitenkaan ole Hämäläisen mukaan koko totuus. Aino pohjautuu hyvin vahvasti lyyris-eeppisiin runoihin, balladeihin, joissa päähenkilönä on kodin ulkopuolella oleva nuori tyttö, joka on vaarantanut itsensä. Kodin ulkopuolella hän kohtaa oudon, vieraan kosijan. Ainon perustarina pohjautuu tällaisiin kansanrunoihin.
Lönnrotin luoma Ainon tarina on Hämäläisen mielestä mitä suuremmassa määrin tarina rohkeudesta. Ainon voima ja rohkeus on kieltäytymistä moneen kertaan: Väinämöisen, äidin sekä perinteisen naisen osan edessä. “Ainon tarinan rohkeus on siinä, että Aino uskaltaa valita oman tien ja yksilönä vapauden”, Hämäläinen toteaa ja jatkaa: “Aino uskaltaa kohdata omat tunteensa, löytää oman kielen ja uskaltaa puhua sillä.”
ROHKEUS
Aino voidaan helposti tulkita yhdeksi Kalevalan traagisimmista hahmoista, mutta onko Ainossa myös rohkeutta? Sitä pohtivat Sabrinan johdolla kolmannessa jaksossa tytärvieraat Jutta ja Pirita, jotka jakavat myös omia kokemuksiaan siitä, mitä rohkeus todella on ja millaisissa tilanteissa heiltä on vaadittu rohkeutta. Jakson asiantuntijavieraana kuullaan Kalevalaseuran toiminnanjohtajaa ja tutkijaa Niina Hämäläistä, joka perehdyttää meitä Lönnrotin toimitustyöhön ja ajatuksiinsa Ainon hahmosta.
ÄIDIT JA TYTTÄRET
Kalevala on pullollaan erilaisia äitihahmoja sankarillisesta Kullervon äidistä Ainon äitiin, joka liian myöhään havahtuu tyttärensä hätään. Äitiyden haasteet ja tavoitteet 1800-luvulla eroavat nykypäivästä huomattavasti, mutta onko nykypäivän äitiys helpompaa vai vaikeampaa kuin ennen? Nelosjakson vieraat Jenni ja Päivi pureutuvat Sabrinan kanssa äitiyden ja tyttäryyden ulottuvuuksiin eri aikakausina, löytäen niistä kiinnostavia eroja ja yhtäläisyyksiä.
UUSIMMAT JAKSOT KUUNTELUUN TÄSTÄ!
AINON TARINAN ESITYKSET SYKSYLLÄ 2021
LA 16.10. KELLO 18, ENSI-ILTA
LA 13.11. KELLO 14 JA 18
VAPAAN TAITEEN TILA, HELSINKI
Ainon tarina tänään -podcastia tukemassa
Otto A. Malmin lahjoitusrahasto