Mielen hyvinvointi ja kulttuuri
Elämme hyvin erikoista ajanjaksoa pandemian levitessä yli maailman vuonna 2021. Jo yli vuoden ajan tapahtuma-ala on kärsinyt eriasteisista rajoituksista, mikä on pistänyt niin taiteilijat kuin muutkin taidekentän työläiset koville. Työntekijät eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka kulttuuritapahtumien puutteesta kärsivät: myös katsojat ja kuulijat ovat jo pitkään jääneet vaille kulttuurielämysten tarjoamia hyvinvointivaikutuksia.
Mitä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista tiedetään ja kuinka korona-aika näkyy ihmisten taiteenkulutuksessa? Muun muassa näistä aiheista Saarten tyttäret Eeva ja Martta keskustelivat Mieli ry:n järjestöjohtajan Sinikka Kaakkuriniemen kanssa.
Korona-aika näkyy ihmisten kulttuurihyvinvoinnissa esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena.
taide ja mielenterveys pinnalla erityisvuonna
Tapahtumien ja taide-elämysten puute on kuluneena vuonna herättänyt keskustelua kulttuurin hyvinvointivaikutuksista yksilölle. Taiteella ja kulttuurilla tiedetään olevan runsaasti vaikutusta sosiaaliseen hyvinvointiin: tutkimusten mukaan kulttuurikokemukset voivat muun muassa tarjota tukea ja vertaiskokemuksia, auttaa purkamaan ja käsittelemään erilaisia tunteita sekä lisätä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Mieli ry ja Museokortti toteuttivat keväällä 2021 Kulttuurin hyvinvointivaikutukset -verkkokyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää kulttuurin vaikutuksia hyvinvointiin. Kyselyyn vastasi 8200 henkilöä, joista 95 % koki taiteen ja kulttuurin tukevan omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Merkittävänä hyvinvointivaikutuksena kyselyn vastauksissa toistui taiteen tarjoama virkistys aivoille: osa kyselyyn vastanneista kertoi taiteen tarjoavan kaivatun tauon hektisen arjen keskelle, osa kertoi taiteen inspiroivan omaa työntekoaan ja moni kuvaili taiteen tuovan iloa masentavaan tai ahdistavaan elämäntilanteeseen.
Henkilökohtaisten taide-elämysten lisäksi jaetut kulttuurikokemukset tarjoavat myös osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, lisäävät sosiaalista pääomaa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Yksi korona-ajan suurimmista haasteita onkin ollut ihmisten kokema yksinäisyys ja tarve jaettuihin kokemuksiin. Mieli ry:n järjestöjohtaja Sinikka Kankurinniemi epäilee ihmisten hakeutuvan koronatilanteen hellitessä kulttuurikokemusten pariin jopa aiempaa enemmän.
“Ihmisillä on nyt suuri kulttuurin nälkä ja aidoille kulttuurikokemuksille on tilausta.”
Yli puolet kyselyn vastaajista koki kulttuurin edistävän positiivista mielenterveyttä ja aktivoivan elämässä.
KULTTUURIELÄMÄÄ KORONA-AIKANA
Sinikka Kaakkurinniemi toteaa, että korona-aika on nostanut entistä enemmän esille ihmisen tarpeen nauttia kulttuurista. Rajoitusten myötä kulttuuritarjonta on ollut pitkään katkolla tai muuttunut virtuaaliseksi, mikä on saanut ihmiset janoamaan kokonaisvaltaisia taidekokemuksia. Korona-aikana yhä useampi on tutustunut virtuaaliseen kulttuuritarjontaan, kuten stream-keikkoihin ja -teatteriesityksiin, niin sanotusti ”paremman puutteessa”. Virtuaalisen kulttuuritarjonnan lisäksi niin kutsuttu arkikulttuuri, eli kulttuurin harrastaminen kotona tai lähipiirissä, nousi pandemia-aikana tyydyttämään ihmisten kulttuurinnälkää. Vaikka korvaavia kulttuuriaktiviteetteja on pandemia-aikana tullut, Mieli ry:n ja Museokortin kyselystä ilmenee, etteivät ne korvaa normaaleja, kokonaisvaltaisia kulttuurikokemuksia.
Saarten tyttäret Eeva ja Martta kertovat omista kulttuurihyvinvointikokemuksista ja siitä, millaisena heidän taiteenkulutuksensa on näyttäytynyt korona-aikana:
Arkikulttuurin merkitys Eevalle on korostunut korona-aikana, mutta kaipuu yhdessäkoettuihin kulttuurikokemuksiin on suuri.
“Oma suhteeni kulttuuriin koostuu niin arkikulttuurin tarjoamasta itsehoidollisesta harrastamisesta kuin konserteista ja teatterista, joskus myös taidenäyttelyistä, nauttimisesta. Erityisesti musiikki tarjoaa minulle mielen hyvinvoinnin kannalta tärkeää tukea arkeen. Soittaminen ja laulaminen ovat minulle tärkeitä välineitä tunteiden ilmaisuun ja säätelyyn arjessa – jo nuorena hakeuduin pianon ääreen soittamaan ja laulamaan ilmaistakseni ja purkaakseni tunteita. Korona-aikana arkikulttuurin merkitys kasvoi entisestään, ja aloin kuunnella musiikkia entistä aktiivisemmin.
Digimaailman tarjoamiin kulttuurikokemuksiin, kuten streamkonsertteihin ja -teatteriesityksiin, en ole lähtenyt paneutumaan: kulttuuri tarjoaa minulle kokemuksen yhteisöllisyydestä ja on parhaimmillaan toisten kanssa jaettuna. Siksipä voin sanoa janoavani pääsyä teatteriin, konserttiin tai keikalle yhdessä ystävän, läheisen tai kumppanin kanssa! Kulttuurikokemukset kantavat pitkälle, tuovat arkeen juhlaa ja siten pitävät yllä mielen hyvinvointia.” – Eeva
Musiikkielämykset yksin tai yhdessä auttavat Marttaa purkamaan arjen stressiä paremmin kuin mikään muu.
“Korona-arjessa olen havahtunut itse siihen, kuinka itsestäänselvänä olen aiemmin pitänyt kulttuuria. Kun kulttuuripalvelut kesällä aukesivat, huomasin, miten kova hinku oli päästä kesäteatteriin ja vaikkapa taidenäyttelyihin, vaikken ennen korona-aikaa siellä niin usein käynytkään – kulttuurin nälkä on selkeästi olemassa. Eevan tavoin harrastan runsaasti itsehoidollista arkikulttuuria: laulaminen ja soittaminen saa tyystin unohtamaan kaiken muun, olemaan läsnä juuri tässä hetkessä ja mielen rauhoittumaan. Itselle en ole löytänyt parempaa keinoa työstää esimerkiksi työn tai stressin aiheuttamaa kuormaa, kuin sukeltamalla musiikin maailmaan yksin tai erityisesti yhdessä muiden kanssa. Porukassa on voimaa ja se voima kannattelee pitkälle.” – Martta
Kaipaatko lisää tietoa tämän blogin aiheista? Listasimme alle muutamia tahoja, joiden kautta kulttuurihyvinvointiin voi TUTUSTUA lisää.
Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista koostuva asiantuntijaelin, jonka tavoitteena on vahvistaa saavutettavan kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämistä osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuntoutusta, ennaltaehkäiseviä palveluita, eri alojen koulutusta ja uudistuvaa työelämää. Poolin toiminnalla tavoitellaan kansalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden, yhdenvertaisuuden, terveyden ja sairauksista toipumisen lisääntymistä.
Taikusydän on kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste ja yhteistyöverkosto, jossa kehitetään ja levitetään ratkaisuja, joilla taide- ja kulttuurialan, sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten yhteistyö saadaan pysyväksi osaksi hyvinvointia edistäviä palveluita. Taikusydämen tietopankkiin on koottu runsaasti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyviä hyviä julkaisuja, hankkeita, vaikuttamisen työkaluja ja muuta tietoa.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on vuonna 2017 koonnut Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksiin -tutkimuskoosteen, johon on kerätty runsas määrä aiheeseen liittyviä lähteitä pääosin vuosilta 2000–2017. Tätä tutkimuskoostetta on käytetty lähteenä myös tässä blogitekstissä.